Tietoa nuorisokoulutuksesta

KOULUTUSTA NUORILLE

Ammattiopisto Liviassa on nuorisoasteen opiskelijoille tarjolla ammatillisia perustutkintoja luonnonvara-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ammatilliset perustutkinnot ovat laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Peruskoulupohjaisen tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta. Lukio tai aikaisemmin suoritettu ammatillinen perustutkinto lyhentää opiskeluaikaa. Opintoihin sisältyy vähintään 30 osaamispistettä työssäoppimista sekä ammattiosaamisen näytöt.

Perustutkinnot Ammattiopisto Liviassa

  • Kalatalouden perustutkinto, 180 osp
    • kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastuksenohjaaja, kalastaja
  • Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 180 osp
    • luonto- ja ympäristöneuvoja, luonnonvaratuottaja, ympäristöneuvoja
  • Maatalousalan perustutkinto, 180 osp
    • eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä
  • Metsäalan perustutkinto, 180 osp
    • metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäenergian tuottaja, metsäkoneenkuljettaja
  • Puutarhatalouden perustutkinto, 180 osp
    • puutarhuri, valittavana viheralan, puutarhatuotannon ja kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelmat
    • puutarhuri erityisopetus, puutarhatuotannon koulutusohjelma
  • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 180 osp
    • lähihoitaja

Jatko-opintomahdollisuudet

Kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tämä tarkoittaa sitä että ammatillisen perustutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Luontevan jatkokoulutusmahdollisuuden perustutkinnon suorittaneelle tarjoavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.  Lisätietoja Ammattiopisto Liviassa tarjottavista lisäkoulutuksista, eli ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista, löytyy aikuiskoulutusten esittelyistä vasemman valikon eri koulutusalojen kohdalta.

Ammattiopisto Liviassa on mahdollista suorittaa myös kaksoistutkinto eli ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto.

Ammattiosaamisen näytöt

Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus

Ammattiosaamisen näytöllä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemaa, toteuttamaa ja arvioimaa työtilannetta tai työprosessia. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon (tiedolliset, taidolliset ja yleiset valmiudet).

Ammattiosaaminen näytetään laajoina kokonaisuuksina aidoissa työelämän tilanteissa työssäoppimispaikoissa. Ammattiosaamisen näyttö ajoittuu työssäoppimisjakson loppupuolelle. Tarkasta ajankohdasta sopivat työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja ja opiskelija yhdessä.

Oppilaitoksessa toimii toimielin, jossa on mukana koulutuksen järjestäjän, opettajien ja  työelämän edustajat sekä opiskelijajäsen.

Opiskelija saa tutkintotodistuksen lisäksi valmistuessaan erillisen ammattiosaamisen näyttöjen todistuksen. Näyttötodistukseen kirjataan kaikkien opintokokonaisuuksien näyttöpaikat ja ammattiosaamisen näytön arvosana. Näyttötodistuksen allekirjoittavat oppilaitoksen edustaja ja toimielimen puheenjohtaja.

Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla omaehtoista tai oppisopimuskoulutusta, henkilöstö- tai työvoimapoliittista koulutusta. 
Voit suorittaa aikuiskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai täydennyskoulutusta. Lisätietoja vasemmasta valikosta eri koulutusalojen alta.

 

Näyttötutkinnot

Näyttötutkinnon suorittaminen

Näyttötutkinnon suorittaminen koostuu kolmesta vaiheesta: lähtötason kartoittamisesta, valmistavasta koulutuksesta ja tutkintotilaisuudesta.

Ensimmäinen vaihe lähtötason kartoittaminen tarkoittaa sitä, että tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa laadittaessa tunnistetaan tutkinnon suorittajan mahdollinen ammattitaito ja päätetään osaamisen tunnustamisesta. Luotettaviin dokumentteihin ja valtakunnallisiin ammattitaitovaatimuksiin pohjautuen voidaan aiemmin saavutettu osaaminen hyväksyä niiltä osin, kuin se voidaan todeta suoritettavan tutkinnon arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaiseksi osaamiseksi. Osaamisen tunnustamisen perusteella on mahdollista, että tutkinnon suorittaja siirtyy suoraan tutkintotilaisuuteen.

Mikäli henkilökohtaistamissuunnitelmaa tehtäessä ilmenee, että tutkinnon suorittajan on täydennettävä ammattitaitoaan, hänet ohjataan osallistumaan tutkinnon suorittamisen toiseen vaiheeseen, valmistavaan koulutukseen. Valmistava koulutus etenee kunkin tutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti ja se sisältää lähiopetusta, itsenäistä työskentelyä, etätehtäviä / tenttejä sekä työssäoppimista eli työn tekemistä työpaikoilla noudatettavien työaikojen mukaisesti.

Näyttötutkinnon kolmas vaihe on tutkintotilaisuus, joka rakentuu seuraavista osista: henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma, ammattitaidon osoittaminen sovitussa ympäristössä ja arviointikeskustelu. Opetushallitukselle menevä näyttötutkinnon tutkintomaksu on 58,00 €.

Ammattitaidon osoittamisen edellytyksenä on henkilökohtaisen tutkintotilaisuuden suunnitelman, hensun, laatiminen kirjallisena. Hensun sisältö ja rakenne muotoutuu arviointilomakkeistossa esitettyjen arvioinnin kohteiden mukaisesti. Tutkinnon suorittaja kuvaa hensussaan, miten hän osoittaa tutkinnon osassa vaaditun ammattitaitonsa valitussa ympäristössä ts. mitä tekee, miten tekee, miksi tekee ja mitä siitä seuraa. Hensun hyväksyvät sekä työntekijätahon arvioija että opetusalan edustaja. Tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuteen, kun hensu on hyväksytty.
Mikäli paikassa, jossa tutkintotilaisuus suoritetaan, ei voi näyttää kaikkea ammattitaidon arviointikriteereihin perustuvaa osaamistaan, tarvitaan riittävän ammattitaidon osoittamisen tueksi tutkintotilaisuutta täydentävä aineisto. Se sisältää tarkoin valikoitua ja rajattua aineistoa sekä perustelut, mihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin siinä viitataan. Tutkintotilaisuutta täydentävä aineisto tulee olla työntekijätahon arvioijan käytössä tutkintotilaisuuden aikana sekä arvioinnin tukena arviointikeskustelun aikana.

Ammattitaidon osoittamisessa tutkinnon suorittaja osallistuu työyksikön toimintaan toteuttaen tutkinnon osan arvioinnin kohteiden mukaisia työtehtäviä sovitulla työpaikalla. Tutkintotilaisuuden pituus on määritelty henkilökohtaistamissuunnitelmassa.

Arvioinnin kohteet kuvaavat sitä, mitä tutkinnon alan työssä pitää osata; tiedot, taidot ja valmiudet, joita kyseisessä tutkinnon osassa edellytetään. Arvioinnin kohteet määrittävät sen, mitä ammattitoiminnasta pitää arvioida, jotta saadaan selville tutkinnon suorittajan ammattitaito. Ammattitaidon arvioinnin kriteerit määrittävät sen, millä ehdoilla ammattitaito hyväksytään.
Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa, jonka sisältö koostuu tutkinnon suorittajan itsearvioinnista, työnatajatahon arvioijan, työntekijätahon arvioijan sekä opetusalan arvioijan antamasta arvioinnista. Arviointikeskustelu kirjataan arviointipöytäkirjaan opetusalan arvioijan toimesta. Arviointiasteikko on perustutkinnoissa numeerinen K3-T1/hylätty, ammatti ja erityisammattitutkinnoissa hyväksytty/hylätty. Lopuksi osapuolet allekirjoittavat pöytäkirjan. Tutkinnon suorittaja voi pyytää arvioinnin oikaisua. Hylätyn tutkintotilaisuuden voi uusia.


Ammattiopisto Livia © 2017