Taitaja 2025 -semifinaalit kisataan usealla paikkakunnalla ympäri Suomea tammikuun lopussa. Semifinaaleissa noin 1800 osallistujaa kisaa paikasta oman alansa ammattitaidon SM-finaaliin. Finalistit jatkavat kisoja Turussa 5.-8.5.2025 järjestettävässä finaalissa, johon pääsee mukaan pääsääntöisesti kunkin lajin kahdeksan parasta.

Ammattiopisto Livian semifinaalijoukkue koostuu 11 kilpailijasta, jotka kisaavat eläintenhoidon, floristiikan, metsäkoneen käytön ja viherrakentamisen lajeissa. Tammikuun alussa semifinalistit kokoontuivat yhteiseen valmennushetkeen, jonka teemana oli henkinen valmistautuminen kilpailemiseen. Iltapäivän ohjelmaan kuului aiempien vuosien mitalistien tuomat terveiset, oppilaitospappi ja työnohjaaja Atte Airaksisen luento sekä yhteistä keskustelua kisoihin valmistautumisesta ja kisajännityksen käsittelemisestä yhdessä opettajien ja kilpailuhuoltajien kanssa. Yhdessä käytiin myös läpi eri lajien erityispiirteitä – siinä missä eläintenhoidon kilpailu rakentuu useiden lyhyiden tehtävien ja niiden suullisen selittämisen varaan, viherrakentamisessa tehdään yksi iso kilpailutyö, joka rakentuu tietyistä elementeistä.

Kilpailuissa tulee varmasti kiire – mutta sen ei kannata antaa häiritä suoritusta

Ammatillisten oppilaitoksien ja suomenkielisten ammattikorkeakoulujen oppilaitospappina Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä toimiva Atte Airaksinen tuntee ammattitaitokisojen erityispiirteet. Vuosina 2005–2017 hän toimi yhtenä World Skills -ammattitaitomaajoukkueen joukkueenjohtajista ja auttoi kilpailijoita henkisessä valmentautumisessa, tuoden mukaan myös työnohjaajan metodeja.

MM-kisojen kokemuksista Atella oli tuomisinaan hyvin realistiset terveiset myös Taitaja-kisoihin valmistautuville semifinalisteille: ”MM-tasolla jotkut joukkueet treenaavat vuosikausia – silti virheitä tulee jokaisella.” Hän neuvoikin pitämään kilpailuissa fokuksen virheiden välttämisen sijaan siinä, että pyrkii koko ajan parempaan suoritukseen. Virheestä huolimatta lopputuloksesta voi vielä tehdä paremman.

Kilpailutilanne on aina erilainen kuin harjoitus tai esimerkiksi työelämä, sillä kisakello tuntuu käyvän nopeammin kuin harjoituksissa. Atte muistutti kuitenkin: ”Kiire ei ole sama asia kuin kiireen tuntu.  Kiireen tuntu sisältää stressaamisen ja se on haitaksi suoritukselle.” Viheralan lehtori Jukka Kantola yhtyi näkemykseen: ”Olen aina sanonut valmennettavilleni, että kiire saa tulla, mutta ei hätä.”

Viime vuonna Taitaja-kisoihin viherrakentamisen lajissa osallistuneet Heidi Leskelä ja Veera Vesalainen allekirjoittivat Aten ja Jukan ohjeet. Heidi kertoi: ”Olen normaalisti todella tarkka ja hidas. Jouduin tinkimään molemmista tavoistani kisatehtävissä. Olimme opettajan kanssa käyneet kyllä kisapäivien välillä läpi ajankäyttöä, mutta niinhän siinä kävi, että vähän sooloilin.” Kotiin hän palasi kuitenkin kultamitali kaulassa. Kolmanneksi sijoittunut Veera kertasi menestyksen salaisuutta: ”Treenattiin riittävästi, jotta tiedettiin mitä olemme menossa tekemään.”

Taitaja-kisakokemus kantaa myös työelämässä

Heidi, Veera ja myös viime vuoden Taitajiin eläintenhoidon lajissa osallistunut Jutta Juvankoski olivat yhtä mieltä siitä, että kisoihin osallistumisesta on ollut hyötyä myös työelämässä. Taitaja-kilpailuista sai lisäosaamista ja erityisesti kisatilanteessa sattuneet virheet ovat jääneet hyvin mieleen ja opiksi vastaisuuden varalle. Kisoihin treenatessa sai yksilöllistä opetusta tietyiltä osa-alueilta ja itsensä likoon laittaminen kasvatti itseluottamusta. Jutalle kolmanneksi sijoittuminen viime vuoden kilpailuissa jätti vielä nälkää revanssiin ja hän lähteekin tämän vuoden kisoihin uudelleen mukaan.

Jutta ja Veera kertoivat olleensa oman alan töissä jo kisoihin valmistautuessaan. Työnantajat olivat tsempanneet kisoihin treenamisessa ja katsoneet myös mahdollisuuksien mukaan työtehtäviä sen mukaan, että pystyi samalla harjoittelemaan. ”Olin viherrakentamisen töissä jo ennen kisoja ja olen saanut jatkaa vaikken voittanutkaan!” Veera nauraa.

Tieto kisaamisesta kannattaakin laittaa omaan ansioluetteloon. Eläinopetuksen lehtori Taru Tukia on samaa mieltä siitä, että itsensä likoon laittaminen näkyy myös jälkeen päin: ”Työnantajilta ja työpaikoilta on tullut viestiä, että opiskelijasta näkee positiivisessa mielessä sen, että on käynyt kisamyllyn läpi.”

Heidi kuitenkin muistuttaa: ”Kisaelämä on todella kaukana työelämästä. Kisamenestystä ei kannata verrata mahdollisuuksiin työelämässä.”

”Kaikki rakentuu ammatilliselle perusosaamiselle” – TOP5 vinkkiä Taitaja-kisoihin lähtijälle

1. Ammatillisen perusosaamisen kulmakiviä ovat ajankäytön hallinta ja luottamus siihen, että tietää mitä tekee – riippumatta siitä mitä vieressä tehdään tai miten vieruskaverin työ etenee.

Taitaja-kilpailuiden kisatehtävät on suunniteltu niin, että ne pohjautuvat koulutuksessa opittuihin taitoihin. Henkinen kantti ratkaisee, miten taidot otetaan haltuun kisatilanteessa. Tärkeää on hallita ajankäyttö ja luottaa omaan osaamiseensa, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

2. Rauhallinen sisäänhengitys, rauhallinen uloshengitys – auttaa hetkessä elämiseen

Hetkessä läsnä oleminen tukee osaamisen hyödyntämistä kisatilanteessa. Atte Airaksinen vinkkaa yksinkertaisen harjoituksen: rauhallinen sisäänhengitys ja uloshengitys auttavat rauhoittumaan ja keskittymään. Tämä voi auttaa pääsemään yli jännityksestä, joka kuuluu luonnollisena osana kisatilanteisiin. Olennaista on päästä jännityksestä eroon, kun kisatehtävän tekeminen alkaa, ettei jännitys syö keskittymistä tehtävältä. Tähänkin voi varautua ennakkoon, pohtimalla sitä, mikä on itselle sopiva tapa lievittää jännitystä.

3. Fokus siihen, mistä saa kisatehtävän pisteet

Kisatehtävä on aina kisatehtävä – se kannattaa siis hoitaa eri tavalla kuin esimerkiksi työtehtävä. Kisatehtävässä oleellista on keskittyä pisteitä tuoviin osioihin, sillä virheitä sattuu kaikille jossain vaiheessa. Tehtävänannon huolellinen lukeminen ja ajankäytön suunnittelu ovat avainasemassa.

4. Tutustu kisa-alueeseen huolella ja kysy kysymyksiä

Jo ennen kisatehtävän aloittamista on tärkeää tutustua kisa-alueeseen. Katso, missä oma kisapiste, tarvittavat työvälineet, kello, tuomarit ja yleisö sijaitsevat. Käytä tämä aika tehokkaasti, jotta vältyt turhalta hätiköinniltä tehtävän aikana. Kysymyksiä kannattaa aina esittää, jos jokin asia on epäselvä – myös kesken kisan, jos tarpeen. Ei kannata tuhlata arvokasta aikaa siihen, että esimerkiksi ihmettelee, miksei viallinen laite toimi, kun tilalle voisi nopeasti saada toimivan laitteen. Myös kisatehtävissä voi joskus olla virheitä, joita ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa pohtimaan yksin.

5. Syö, juo ja lepää riittävästi!

Hyvä fyysinen ja henkinen vireystila on ratkaisevaa kisapäivänä. Huolehdi riittävästä levosta ja säännöllisestä ravinnosta, jotta pystyt keskittymään ja suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Valmentajan kanssa käyty keskustelu tauoilla tai päivän päätteeksi voi myös auttaa purkamaan kisapäivän paineet ja valmistautumaan jatkoon.

Onnea matkaan kaikille Taitaja 2025 -semifinalisteille!