Ammattiopisto Liviassa keväällä 2024 päättyneessä Vesistä virtaa -hankkeessa tutkittiin uuden hedelmätarhan perustamisen vaatimuksia erityisesti maaperän kunto ja lähialueiden vesistöjen suojelu huomioiden.
Ammattiopisto Liviassa keväällä 2024 päättyneessä Vesistä virtaa -hankkeessa tutkittiin uuden hedelmätarhan perustamisen vaatimuksia erityisesti maaperän kunto ja lähialueiden vesistöjen suojelu huomioiden.
Livian Tuorlan hedelmätarha sijaitsee Piikkiönlahden välittömässä läheisyydessä, joten maaperästä vesistöön valuvien ravinteiden huomiointi on erityisen tärkeää. Tuorlan hedelmätarhasta osa on uudistamisvaiheessa ja useita kymmeniä vuosia vanha omenapuusto on poistettu ja maaperän niin sanotun lepojakson ajaksi alueelle on kylvetty välikasvit.
Hedelmätarhaa uudistettaessa, on hyvä suunnitella lohkolle välikasvit. Yksi välikasvin tarkoitus on sitoa maaperän ravinteet, jotta ne eivät liukene sateen mukana vesistöihin. Tuorlan lohkolla välikasvina on ruis, jolla on myös maaperää puhdistava ominaisuus, sekä nurmiseos, jonka juuret ovat eri syvyydessä rukiin kanssa. Näin saadaan muokattua maan rakennetta syvältä ja varmistettua mahdollisimman hyvä kasvuun lähtö omenapuille.
Monissa vanhoissa hedelmätarhoissa on rivikatteena käytetty muovia, jota helposti löytyy maaperästä vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Nykyään onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota katemateriaalin valintaan mikromuovien pääsyn välttämiseksi vesistöihin. Nykyään yleisimpiä vaihtoehtoja on erilaiset maatuvat orgaaniset katteet tai biohajoavat katemateriaalit, kuten kankaat ja kalvot.
Maaperästä on hyvä tutkia myös lierojen määrää, sillä ne kertovat paljon maaperän kunnosta. Mitä enemmän lieroja, sitä paremmin maaperä voi. Pieneliöstö myös tekee maaperään onkaloita ja murentavat maata, jotka pesusienen tavoin sitovat vettä, luovat juurille ja vedelle kulkureittejä. Lierot hajottavat maaperän orgaanista ainesta muuttaen sitä humukseksi, vapauttavat ravinteita kasville käyttökelpoiseen muotoon sekä niiden uloste lannoittaa maaperää.
Hedelmätarhaa perustettaessa huomioi ainakin nämä asiat vesistönsuojelun kannalta:
-Paranna maaperän kasvukunto jo edeltävien vuosien aikana vettä ja ravinteita sitovaksi. -Käytä rivikatteena orgaanista ainesta tai biohajoavaa muovitonta materiaalia.
-Kylvä riviväleihin vahva ja monivuotinen nurmiseos, jossa on erisyvyyksisiä juuria.
-Huolehdi eli ruoki maaperän pieneliöstöä.
-Valitse taudin- ja tuholaisenkestäviä tuotantokasvilajikkeita, jotta kasvinsuojelutyöt saadaan minimoitua ja vähennettyä kemikaalien vesistökulkeumaa.
-Optimoi lannoitus eli älä lannoita liikaa.
-Pohdi erityisesti vesistöihin viettävillä lohkoilla rivien suuntaa. Vesistöihin nähden vesistön suuntaiset rivit sitovat paremmin ravinteita ja ravinteiden vesistökulkeuma on pienempi.
-Pohdi kasvuston ja vesistön välistä siepparikasvien mahdollisuutta eli onko hedelmäpuukasvuston ja vesistön väliin mahdollista istuttaa poikkisuuntaisesti jotakin monivuotista vahvajuurista kasvustoa, joka käyttäisi vesistöön valuvat ravinteet omaan kasvuunsa ennen kuin ne päätyvät vesistöön.