Erä- ja luonto-opas osaa seikkailla turvallisesti
Julkaistu 11.5.2022
Ammattiopisto Livian koulutustarjontaan kuuluu nykyään myös erä- ja luonto-opaskoulutus. Luontoalan ammattitutkinto tarjoaa hyvät eväät sekä luonto- ja matkailupalveluiden parissa toimimiseen että luontoelämysten soveltamiseen muuhun työhön. Opettaja Kari Ennola kertoo haastattelussa, mitä kaikkea erä- ja luonto-opaskoulutus pitää sisällään ja samalla tutustutaan siihen, millainen opettaja lähtee uusia opiskelijoita luotsaamaan.
Livian luonto- ja ympäristöalan lehtori Kari Ennolalla on yksinkertaiselta kuulostava tavoite: hän haluaa liikkua kaikkialla Suomessa omin lihasvoimin.
– Ihan aina se ei toteudu, Kari naurahtaa.
Kulunut talvi on ollut erityisesti innokkaalle melojalle haasteellinen. Lounaisrannikolla meri on ollut vuoroin jäässä ja vuoroin sula, jopa niin että olosuhde on muuttunut saman päivän aikana. Kerran paluureitti autolle umpeutui, kun ranta oli jäätynyt melontaretken aikana. Siinä kohtaa neuvokas luonnossa liikkuja osasi pysyä rauhallisena ja etsiä toisen rantautumispaikan. Mukana oli myös riittävästi ruokaa ja majoite – sekä tieto, missä lähin merivartiosto sijaitsee, jos esimerkiksi heidän kyytiään rantaan pääsemiseksi olisi tarvinnut.
– Myös koulutettu erä- ja luonto-opas osaa ottaa vaihtuvat tilanteet huomioon ja laatii aina vaihtoehtoiset suunnitelmat eri tilanteisiin. Koska luontoa ei voittaa, on uskallettava olla tekemättä sitä mitä on suunniteltu, jos suunnitelma ei olekaan enää turvallinen.
Erä- ja luonto-oppaan työ on mitä suurimmassa määrin asiakaspalvelua. Koulutuksessa korostuu turvallisuusnäkökulmat, minkä takia myös asiakaspalvelu vaatii ihan erityistä taitoa. Oppaan on aina oltava mukavuusalueella. Aina asiakkaan toivetta ei välttämättä voida toteuttaa, jos turvallisuutta ei voikaan esimerkiksi muuttuvien olosuhteiden takia taata. Hyvä opas pystyy mukautumaan muutoksiin retken aikana ja voi toteuttaa suunnitelman esimerkiksi vaihtoehtoista reittiä pitkin, jos ryhmän jaksaminen sitä edellyttää.
Erä- ja luonto-opas hallitsee sekä erätaidot että luontoaktiviteetit
Erä- ja luonto-opas on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan vakiintunut ammatti. Oppaita on työskennellyt erityisesti Pohjois-Suomessa matkailupalveluiden ja luontoretkien järjestämisen parissa. Hiihtokeskukset ovat laajentaneet tarjontaansa; nyt laskettelun ja hiihdon rinnalla tarjotaan koiravaljakkoajelua, lumikenkäilyä, vaelluksia – elämysmatkailua. Eteläisessä Suomessa tästä toiminnasta olisi paljon opittavaa ja yhteistyötä voisi tehdä laajasti erilaisten majoitus- ja matkailupalveluiden kanssa.
– Näen, että nyt on nousussa matalankynnyksen toiminnot, joilla seikkailunnälkäiset pääsevät kokemaan elämyksiä ja oppimaan uusia taitoja lyhyessäkin ajassa. Sellainen eräopas, joka saapuu paikalle mielellään valmiiden välineiden ja tarvikkeiden kanssa, on nyt hyvässä huudossa. Tällöin asiakkaan ei välttämättä tarvitse tehdä suuria retkeilytarvikehankintoja itse. Kestää kuitenkin varmasti vielä jonkin aikaa, että samanlaiset laajat palvelut kuin pohjoisessa toimivat saadaan myös eteläiseen Suomeen. Eli täällä joutuu toimimaan todennäköisesti enemmän yrittäjäpohjalta.
Ammattiopisto Livia kouluttaa uudet erä- ja luonto-oppaat Paraisten toimipisteessä. Parainen toimii tunnetusti saariston porttina ja koulutuksessa korostuukin saaristossa ja rannikolla liikkuminen ja toimiminen. Erilaisista luontoaktiviteeteista tutuiksi tulevat muun muassa melonta, pyöräily, talvilajit ja kevytvaellus.
– Koulutuksen aikana esimerkiksi melonnasta voi tulla opiskelijalle sellainen työväline, jota pystyy myöhemmin itsenäisesti opastamaan. Melonta on hyvä esimerkki joustavasta palvelusta, jota voi helposti toteuttaa elämyksenjanoiselle asiakaskunnalle. Oppaalla voi olla kajakit peräkärryssä kulkevassa telineessä ja sitten liikutaan asiakkaan toivomaan kohteeseen ja lähdetään yhdessä vesille. Asiakkaasta riippuen opas voi ohjeistaa kajakin turvallista käsittelyä tai kokeneemman melojan kanssa lähteä pidemmälle reissulle.
Ohjaus ja opastaminen keskiössä
Kari on työskennellyt Liviassa ja sitä edeltäneessä maaseutuoppilaitoksessa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Konkariopettajalta löytyy siis myös näkemystä siitä, miten luonto- ja ympäristöala on kehittynyt ja minne se on menossa.
– Opiskelijoiden työtilanne on nyt parempi kuin kaksikymmentä vuotta sitten ja työpaikkailmoituksissa näkee paljon aiempaa enemmän sitä, että haetaan nimenomaan toisen asteen ammatillista koulutusta. Aiemmin opiskelijoiden piti nähdä itse paljon vaivaa sen eteen, että he vakuuttivat työnantajat osaamisestaan. Nyt heidän hyvin käytännönläheistä osaamistansa osataan paremmin arvostaa.
Ympäristöneuvonnan ja luonto-ohjaajien kouluttamisen myötä luonto- ja ympäristöalan koulutuksissa on alkanut korostumaan ohjaamisen merkitys. Karilla on vahva tausta seikkailukasvatuksessa, jota hän opiskeli Humanistisessa ammattikorkeakoulussa 2010-luvun alussa. Tällä hetkellä hän täydentää aiempia opintojaan aiheen parissa.
– Seikkailukasvatus on tuonut opettajan työhöni paljon lisää. Opettajalla on valtava merkitys siinä, millaiseksi tutkinnon sisältö muotoutuu. Vaikka opetussuunnitelmat ovat yhteiset, niissä on paljon väljyyttä sen suhteen, miten opetus konkreettisesti toteutuu. Itselleni on ollut tärkeää kouluttaa hyviä ohjaajia ja hyödyntää seikkailukasvatusta esimerkiksi siinä, millaiseksi ryhmädynamiikka muodostuu. Seikkailukasvatuksen periaatteiden mukaan jokaisen tulee voida olla ryhmässä oma itsensä. Kun yksilöt tuntevat olonsa turvalliseksi, myös ryhmä toimii hyvin.
Seikkailukasvatus tarjoaa oppaalle hyviä työkaluja kaikin puolin turvallisen toiminnan järjestämiseen. Sen lisäksi, että ammattilainen osaa toimia onnettomuustilanteessa, hän tunnistaa myös henkisen ja sosiaalisen turvallisuuden rajat, kun toimitaan jännittävien lajien parissa.
– Ennakointikin voi luoda seikkailun. Asiakkaita voi ja saa haastaa, mutta ohjaajan ammattitaitoa on vetää raja oikeaan kohtaan, ettei tilanne ole liian pelottava. Esimerkiksi lapsia ja nuoria ohjattaessa on hyvin tärkeää luoda myös mahdollisuus perääntyä ilman, että siitä aiheutuu nolostuttava tilanne.
Kari suositteleekin erä- ja luonto-oppaan koulutusta täydennyskoulutukseksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville. Koulutuksen ei tarvitse johtaa ammatinvaihtoon, vaan siitä voi saada uusia taitoja nykyiseen työhön. Itsevarmuus luonnossa toimimisesta mahdollistaa toimintaympäristön laajentamisen.
– Ongelmat esimerkiksi luokkahuoneessa eivät ole ongelmia luonnossa.
Ammatti vai harrastus?
Tulevat erä- ja luonto-oppaat saavat opettajakseen henkilön, joka elää niin kuin opettaa. Kari harrastaa monipuolisesti eri ulkoilmalajeja kuten melontaa, kuntosuunnistusta ja kiipeilyä. Hän on myös lapsesta asti ollut mukana partiotoiminnassa ja pitääkin sitä yhtenä hyvänä taustana esimerkiksi luonto- ja ympäristöalan opintoihin hakeutumiselle. Tämän lisäksi Kari myös valokuvaa ja kirjoittaa blogia. Tulevat opiskelijat saavatkin varmasti vinkkejä ammattitaitonsa monipuoliseen hyödyntämiseen.
– Erä- ja luonto-opaskoulutukseen hakeutuvan ei tarvitse olla huippukuntoinen kestävyysurheilija. Esimerkiksi kokemus metsässä liikkumisesta on tärkeämpää, jotta osaa valita keholle taloudellisen tavan edetä. Kyllä maratoonarikin väsähtää hiihtovaelluksella ahkion kanssa, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Sekin on ammattitaitoa, että osaa suhteuttaa voimansa ja jaksamisensa oikein – esimerkiksi pakkaa retkelle niin, että jaksaa kantaa omat varusteensa. Kokemus auttaa löytämään itselle sopivan tahdin.
Kari vetää itse suurimman osan koulutukseen kuuluvista lähijaksoista, jotka toteutetaan ensisijaisesti yön yli retkien muodossa. Hän uskoo, että tuttu naama tuo tietynlaista jatkumoa koulutukseen, eivätkä opiskelijat joudu jokaisella lähijaksolla tutustumaan uuteen opettajaan tai opetustapaan.
– Kun sama henkilö opettaa sekä lajitaitoja että ohjaamista, hän myös näyttää omalla työllään sen, miten näiden yhdistäminen käytännössä toimii. Sehän on se, mistä erä- ja luonto-oppaan työ koostuu. Toki tuomme mukaan myös vierailevia opettajia tuomaan uusia näkökulmia.
Opiskelijoiden näytöt järjestetään ensisijaisesti erilaisissa asiakastilanteissa. Kun opiskelija pääsee itse järjestämään itselleen asiakaskunnan, hänelle muotoutuu myös hyvä käsitys erilaisista opastus- ja asiakastilanteista.
Kari odottaa uusia opiskelijoita ja koulutuksen alkamista innolla:
– Opiskelusta tulee hauskaa. On aivan varmaa, että opinnot pitävät sisällään hienoja kokemuksia ja elämyksiä. Vastaavaa seikkailukasvatuspainotusta ei ole monessa paikassa tarjolla. Sen ansiosta ohjaajaosaaminen, jonka uusi erä- ja luonto-opas Livian koulutuksessa saa, on suuri etu.
