Ammattiopisto Livian investoinnit uusiutuvaan energiaan kantavat hedelmää. Uusiutuvan energian osuus kaikesta oppilaitoksen energiankäytöstä on jo 94 prosenttia. Liviassa kehitetään nyt oman hiilijalanjäljen laskentaa, ja opiskelijat sitoutetaan alusta saakka hiilineutraalin maaseudun kehittämiseen.

Kun öljynkulutus oli ammattiopistossa suurimmillaan, pelkästään Tuorlan kampuksen rakennusten lämmittämiseen kului vuodessa 500 000 litraa öljyä. Rehtori Ilkka Harkkila onkin tyytyväinen vuosikymmenen aikana tehtyyn työhön ja suuriin energiainvestointeihin, joilla on päästy lähes eroon fossiilisista polttoaineista.
– Energiankulutuksen tarkka seuranta aloitettiin meillä vuonna 2009, ja siitä saatiin pohja omalle bioenergiastrategialle. Taloudelliset argumentit painoivat paljon, ja nyt voidaan todeta, että säästämme vuosittain 200–300 000 euroa painamalla fossiilisten käytön alas, Harkkila sanoo.

Investoiden uusiutuviin

Ammattiopiston energian kokonaiskulutus oli viime vuonna noin 9 500 MWh, josta uusiutuvan energian osuus oli 94 prosenttia. Kokonaiskulutus on hieman kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, mutta samalla uusiutuvien osuus on kohonnut tasaisesti.

Fossiilisten osuutta on pienennetty siirtymällä uusiutuvan kaukolämmön ja hakkeen käyttöön sekä ottamalla käyttöön oma biokaasun, biodieselin ja aurinkoenergian tuotanto. Tuorlan ja Paimion kampuksilla itse tuotetun energian määrässä on päästy noin 1500 MWh:iin, ja omavaraisuusaste on noin 22 prosenttia.
– Omavaraisuus ei sinänsä ole tavoitteena, mutta on tärkeää, että näin asioita saadaan mukaan opetukseen ja käsitellään niihin liittyviä ongelmia konkreettisesti, Harkkila tähdentää.

Omassa biokaasulaitoksessa käsitellään Tuorlan opetusmaatilan lanta ja kasvijäte. Biodieselin valmistuksen raaka-aineena on käytetty rypsiöljyä. Myös vuonna 2018 hankitut 70 kilowatin aurinkopaneelit alkavat vähitellen näkyä omassa sähköntuotannossa.

Oma hiilitase suurennuslasin alle

Hyvät kokemukset tarkasta energiaseurannasta kannustavat livialaisia laajentamaan laskentaa opiston hiilitaseen hahmottamiseen. Tietojen keruu on aloitettu vuoden 2020 alusta.

Sähkö- ja lämpöenergian lisäksi hiilipäästöissä on otettu huomioon liikennepolttoaineet, joita Liviassa kuluu niin traktoreihin, veneisiin, pienkoneisiin kuin autoihin. Myös henkilöstön työmatka-ajot on otettu huomioon laskelmassa. Täysin fossiilivapaaksi pääseminen edellyttäisikin uusiutuvien käyttöönottoa kulkuneuvojen ja koneiden polttoaineissa.

Suurimmat yksittäiset päästöt tulevat eläintuotannosta, pelloilta ja metsien hakkuista. Tietoja kerännyt kestävän kehityksen lehtori Raija Salmi painottaa, että tieteelliseen tarkkuuteen ei vielä päästä, vaan tietoja tarkennetaan jatkossa. Esimerkiksi metsien hakkuissa 825 tonniin hiilidioksidiekvivalenttia sisältyvät myös puun lopputuotteet, jotka voivat olla hyvin pitkäikäisiä ja siten sitoa hiiltä.

Peltojen, nurmien ja laidunten hiilensidonta ei ole vielä mukana laskelmassa, ja niiden laskentatapoja seurataan mielenkiinnolla. Tiedot tarkentuvat myös keittiöiden, kalankasvatuksen ja puutarhatuotannon hiilitaseesta.

Hiilinegatiivinen koulu?

Livian 600 metsähehtaaria ovat vahvassa kasvuvaiheessa, niistä suuri osa on keski-ikäisiä kasvatusmetsiä. Laskennalliseksi metsien hiilen sidonnaksi voidaan määritellä 2100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Luvussa on mukana sekä puuston kasvu että metsämaaperän sidonta.

Jos Livian hiilipäästöjä verrattaisiin oppilaitoksen metsien hiilen sidontaan, päästäisiin negatiiviseen hiilijalanjälkeen eli koulu sitoisi noin 518 tonnia enemmän hiilidioksidiekvivalentteina kuin päästää. Rehtori Ilkka Harkkila toteaa, että metsien suotuisaan hiilitaseeseen vaikuttaa myös vähäinen turvemaiden osuus ja se, että uudistusojituksia turvemailla ei ole tehty pitkään aikaan. Pieniä aloja vanhoista ojista on tukittu.
– Pääosa metsistämme on jaksollisessa kasvatuksessa, mutta osa myös jatkuvapeitteisessä. Hakkuumäärä on joka vuosi vähäisempi kuin kasvu, koska metsät ovat ensisijaisesti opetuksen väline, Harkkila kertoo.

Työ ilmaston ja oman hiilijalanjäljen eteen Liviassa jatkuu. Uusia tavoitteita asetetaan kulutuksen vähentämiseksi ja hiilen sidontatapoja etsitään.
– Näin julkisena toimijana voimme yhdistää yhteisten varojen säästön, ilmastotyön ja opetuksen. Tärkeimpänä tavoitteena on hiiliasioiden entistä laadukkaampi tekeminen opetuksessa, jotta opiskelijoiden ymmärrys alasta ja ympäristöstä kasvaa, toteaa rehtori Ilkka Harkkila.

Haluatko tietää lisää?

Tutustu hiilineutraaliin Liviaan myös Youtubessa! Kolmella videolla luontoalan lehtori Raija Salmi, tilanhoitaja Tuomo Virta sekä rehtori, kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila esittelevät opiskelija Heli Laaksosen haastattelussa, mitä hiilineutraalius tarkoittaa, miten se on saavutettu ja mitä hyötyjä hiilineutraaliudesta on!