Suomalaisten Itämeri-jalanjäljestä noin 60% on arvioitu aiheutuvan ruokavaliosta. Ilmastonmuutoksen puolestaan pelätään entisestään lisäävän vesistöihin kohdistuvia ravinnepäästöjä pelloilta. Tämän vuoksi alkutuotannon vesiensuojelutoimenpiteillä on suuri merkitys Itämeren tilaan. Tuorlan opetusmaatilan viljelytoimissa vesistöjen huomiointi onkin arkipäivää. Ammattiopisto Livian vetämä Vesistä virtaa -hanke selvitti, miten Tuorlassa viljellään vesistöystävällisesti.

Kasvipeitteisyydellä vähennetään eroosiota ja huuhtoumia

Tuorlan opetusmaatilalla kasvipeitteisyyttä on lisätty viime vuosina. Kasvipeitteisellä alalla tarkoitetaan peltoja, joita ei kynnetä kasvukauden päätteeksi. Tuorlassa kasvipeitteistä alaa on lisätty mm. viljelemällä aiempaa enemmän syyskasveja kuten ruista, ruisvehnää, syysvehnää ja syysrapsia. Tuorlan peltoalasta myös yli neljännes on monivuotisella nurmella. Tämä vähentää eroosiota, maa-ainekseen sitoutuneen fosforin ja etenkin typen ravinnekuormitusta verrattuna syyskyntöön ja kevätviljojen viljelyyn.

Kevätviljoilla kasvipeitteisyyttä on tavoiteltu kokeilemalla aluskasvien viljelyä viljan kanssa. Esimerkiksi italianraiheinää, valko- tai veriapilaa voidaan kylvää viljojen aluskasveiksi. Aluskasvi kasvaa viljelykasvin kanssa ja jää puinnin jälkeen peltoon jatkamaan kasvuaan. Aluskasvi toimii kerääjäkasvina ja sitoo peltoon jääneitä ravinteita kasvuunsa vähentäen niiden huuhtoutumista. Samalla kerääjäkasvi lisää maan hiilivaroja ja tukee peltoekosysteemin monimuotoisuutta vielä viljelykasvin korjuun jälkeen.

Tarkennettu lannoitus ja kierrätysravinteet

Tuorlan opetusmaatilalla on biokaasureaktori, jolla tuotetaan energiaa ja käsitellään biomassoja lannoituskäyttöön paremmin sopiviksi. Biokaasureaktorissa biomassat kuten lanta ja esimerkiksi nurmi mädätetään. Syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biokaasutuksessa eloperäinen aines vähenee (osa kaasuuntuu), jolloin pellolle tulee vähemmän, mutta ravinteikkaampaa eloperäistä lannoitetta levitettäväksi.

Biokaasuprosessin mädäte myös separoidaan, jolloin typpipitoisempi nestemäinen jae voidaan levittää typpeä tarvitseville nurmille kesällä kuivan maan aikaan, jolloin pellon tiivistymisriski on pieni. Fosforipitoisempi kuivajae levitetään myös kesän aikana ja se voidaan käyttää enemmän fosforia vaativien kasvien lannoitukseen tai vähemmän fosforia sisältäville peltolohkoille, esimerkiksi lopetettaville nurmille ennen syysöljykasvin kylvöä.

Maan hyvä kasvukunto edistää myös vesiensuojelua

Maan hyvä kasvukunto on paitsi viljelyn onnistumisen myös vesistöjen kannalta tavoiteltava tila. Kun maa on hyvässä kasvukunnossa, se kykenee paremmin sitomaan vettä ja ravinteita eikä ole niin altis eroosiolle. Myös viljelykasvit kasvavat hyvin ja pystyvät käyttämään paremmin maassa olevia ravinteita. Näin ravinteiden huuhtoutuminen vähenee.

Tuorlassa kasvukuntoa on ylläpidetty monipuolisella viljelykierrolla, mm. ottamalla viherlannoitus ja syväjuuriset kasvit mukaan kiertoon, huolehtimalla ojituksen toimivuudesta, pitämällä maan pH hyvällä tasolla kalkituksin ja käyttämällä eloperäisiä lannoitteita kuten biokaasulaitoksen mädätteitä. Syväjuurisista kasveista viljelyssä on ollut esimerkiksi öljyhamppua, syysrypsiä ja monilajisia nurmia. Syväjuuriset kasvit ottavat ravinteita myös syvemmistä maakerroksista ja ylläpitävät maan hyvää rakennetta.

Muita vesiensuojelutoimenpiteitä Tuorlan maatilalla

Tuorlan opetusmaatilan läpi virtaa Väriojana tai Myllyojana tunnettu virtavesi, joka alkaa Littoisista ja laskee Kuusistonsalmeen. Myllyojan varteen on rakennettu kaksitasouoma, joka tasaa virtausta uomassa. Tämä vähentää eroosion riskiä ja auttaa pitämään yllä maan kasvukuntoa. Ojan varrella on myös kolmimetriset suojakaistat, joihin on kylvetty kukkivia lajeja. Kaistat niitetään kerran kesässä. Myös meren rantaan rajoittuvilla peltolohkoilla on merenrannassa suojakaistat. Nämä suojakaistat ovat laidunkäytössä, eikä niille levitetä lannoitteita.

Myllyojassa on myös laskeutusaltaana toimiva kasteluallas ennen veden virtaamista edelleen mereen. Kastelualtaasta otetaan kasteluvesi koko maatilan ja puutarhan alueelle, mm. Kuninkaanniityn hedelmätarhaan. Altaassa veden virtaus hidastuu ja osa ravinteista saostuu altaaseen maa-aineksen mukana.

Kaikille Tuorlan Myllyojan viereisille peltolohkoille (n. 60 ha) on levitetty kipsiä maanparannustarkoituksessa. Kipsi paitsi auttaa pitämään yllä maan hyvää rakennetta, sitoo fosforia peltomaahan ja ehkäisee siten fosforivalumia tehokkaasti.

Toimintaa kehitetään edelleen

Vaikka vesistöt on tilan monissa toimissa jo huomioitu, ei toiminnan kehittäminen ole loppunut. Jatkossa parannettavaa löytyy esimerkiksi karjan jaloittelutarhan vesienhallinnasta. Tuorlaan suunnitellaan myös rakennettavan kosteikko, jolla paitsi tavoitellaan ravinnepäästöjen pienentämistä myös monimuotoisuuden tukemista. Suunnitelmissa on vielä ainakin säätösalaojituksen rakentaminen sopivalle lohkolle ja puustoisen maatalouden eli agrometsäviljelyn kokeiluja. Näihin toimiin tarttuu ja Vesistä virtaa -hankkeen jalanjäljissä seuraa Maatalouden Vesistöpolku -hanke, jossa Tuorlan alueelle rakennetaan kaikille avoin käveltävä vesiensuojeluun keskittynyt polku.

Loppuun opetusmaatilan tilanhoitaja Tuomo Virran tiivistys: ”Hyvä maataloustoiminta on hyvää vesiensuojelua”. Ja näinhän asia onkin. Järkevä ja toimiva alkutuotanto on myös vesistöystävällistä ja toisaalta vesiensuojelun huomiointi viljelytoimissa on mielekästä ja tulevaan katsovaa maataloutta.

Vesistä virtaa -hanketta rahoittamassa: