Tuorlassa on kasvatettu sikoja jo 1980-luvulta asti, mutta niiden aikakausi tuli päätökseen vuoden 2024 maaliskuussa, kun viimeisistä sioista luovuttiin. Jo alkuvuodesta aloitettiin sikalan tiettyjen osien muutos lampolaksi, ja loput lampaille suunnitellut alueet valmistuivat kevään 2024 aikana.

Opetusmaatilan vanha sikala olisi vaatinut suuria muutostöitä toteuttaakseen uutta eläinsuojeluasetusta. Mittaviin muutostöihin ei kuitenkaan lähdetty vaan päätettiin tehdä tuotantosuunnan muutos lampaisiin. Lampaat nähtiin houkuttelevana vaihtoehtona niin opetuksen kuin opiskelijahankinnan kannalta. Suunnitelmia lampaista saatavien lopputuotteiden, kuten villan, hyödyntämiseenkin oli jo viritelty. Roduksi Tuorlan lampolaan valikoitui suomenlammas sen alkuperäisyyden ja kestävyyden vuoksi. Koemme koulutilana myös erittäin tärkeäksi alkuperäisrotumme ja sen geeniperimän säilyttämisen.

Tuorlan kartanon alueen perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet sekä jokinotkot suorastaan kaipasivat kasvistonsa ja eliöstönsä ylläpitoon lampaita ja niiden laidunnusvaikutusta. Jyrkissä jokinotkoissa lampaat ovat emolehmiä ketterämpiä liikkujia ja siten myös kuluttavat maastoa maltillisemmin. Lampaat onkin jo kuluneen kasvukauden aikana saatu laiduntamaan laajoille alueille Tuorlan alueella. Niillä on tärkeä tehtävä myös alueelle rakentuvan Maatalouden vesistöpolun tiettyjen kohdealueiden avoimena pitämisessä. Lampaiden uskotaan houkuttelevan polulle myös kävijöitä.

Muutostyöt vaativat paljon suunnittelua

Suunnitelmien lähtökohtana pyrittiin hyödyntämään vanhoja jo olemassa olevia tiloja ja toimintoja ja muokkaamalla ne lampaiden ryhmä- ja käyttäytymistarpeisiin. Suurin osa vanhasta sikalasta on matalaa tilaa, joka olisi ilmatilaltaan ollut lampaille liian matala. Nykyiset lampolan tilat on kyetty toteuttamaan sikalan korkeimpiin tiloihin, jotka vastaavat lampaiden tarpeita paremmin. Uuhien ja pässien tila rakennettiin vanhaan erittäin korkeaan suulitilaan, mutta tässä tilassa haasteena oli pimeys, joten tilan seiniin tehtiin uudet ikkunat. Kyseinen tila on kuutiotilavuudeltaan erittäin mittava.

Maatalousalan opiskelijat osallistuivat lampolan muutostöihin. Rakennustöiden tiimoilta pidettiinkin esimerkiksi ryhmänäyttöjä, joissa opiskelijat saivat näyttää Maatalousrakentamisen tutkinnonosan taitoja. Muutostyöt aloitettiin vanhan joutilassikalan muuttamisella karitsointitilaksi. Juotto- ja ruokintajärjestelmä rakennettiin kokonaan uudelleen lampaiden mittasuhteille sopivaksi. Lampolan ruokintapöydät hankittiin Rintalan tilalta, aidat Retronikilta ja portit ja veräjät Konekeskukselta.

Haasteitta ei ole muutostöistä selvitty. Rakentamisessa haastavinta oli metallityöt. Kokonaisuuden suunnittelussa olisi pitänyt ottaa huomioon vielä paremmin tilojen ja tehdä selkeämpi kulku ulkoa eläintiloihin. Opiskelijoiden ja henkilökunnan reittiä eläintiloihin tullaankin mahdollisimman pian muuttamaan, jotta tautisuojauksen ja hygienian vaatimukset toteutuvat.

Ensimmäiset karitsat syntyivät Tuorlassa keväällä

Tällä hetkellä takana on ensimmäinen karitsointi, joka onnistui hienosti siihen nähden, että aiempaa lammaskokemusta opetusmaatilalla ei ollut ja suuremmilta menetyksiltä vältyttiin. Karitsoinneissa opiskelijat olivat myös mukana ja aktiivisena apuna esimerkiksi tuttipulloruokinnoissa. Uuhet ja karitsat on myös keritty syksyllä ja villa on lähetetty pestäväksi, karstattavaksi, kehrättäväksi. Nyt odotammekin lankojen saapumista jatkojalostettavaksi luontoalan opetuksen ja opiskelijoiden käyttöön!

Laidunkauden suurimpana oppina opimme miten tärkeää laitumien ravinnepitoisuuksien neutraalius on. Pässit siirrettiin aiempina vuosina emolehmien käytössä olleille laitumille, joita oli lannoitettu aikaisemmin kasvukaudella. Vahva lannoitus aiheutti pässeille vatsavaivoja.

Näillä opeilla ja lammasalan ammattilaisten neuvoilla siirrymme seuraavaan karitsointikauteen luottavaisin mielin ja ideoimme lisää lammastuotteiden hyödyntämistä ja markkinointia!

Selaa kuvia muutostöistä ja valmiista tiloista alta.